tiistai 15. toukokuuta 2018

UV-hartsi: Seikkailu jatkuu

Moi!

Olen sitten edellisen päivityksen puuhaillut taas vaikka mitä, mutta erityisesti olen jatkanut UV-hartsin kanssa leikkimistä. Ajattelin taas kirjoitella vähän uusista löydöksistäni ja siitä, mitä olen oikein työstämässä tulevaisuutta ajatellen.

Olen tilaillut netistä yhtä sun toista härpäkettä ja ainetta aiheeseen liittyen. Tilasin edelleen osan aikaisemmin mainitsemastani suomalaisesta nettikaupasta, mutta kun siellä alkoi valikoima käymään turhan vajaaksi päätin siirtyä ulkomaille https://www.miniaturesweethk.com sivustolle, jonka löysin itseasiassa ihan sattumalta, kun yritin etsiä juuri tietynlaisia muotteja. Sivuston on ollut tosi kätevä, sieltä saa isoja purkkeja hartsia ja kaikkea mahdollista tavaraa siihen liittyen. Lähetys tulee myös harvinaisen nopeasti ja mukana on aina jotain ylimääräistä pikkuryönää. Voin suositella.

Ensimmäinen miniaturesweets lootti noin kuukausi sitten. Muotteja, hartsia, hartsivärejä ja lahjuksia


Aikaisempaan liittyen sauna on edelleen mielestäni paras vaihtoehto kuplien poistamiseen UV-hartsista. Ei sekään kaikkea poista ja niitä voi tulla lisää kaatamisen yhteydessä, mutta itselleni tarpeeksi kuplatonta jälkeä tulee.

Look mom! No bubbles! (almost)

Liian kivoja muotteja!
Tein useita valoksia samoilla muoteilla, jossa huomasin myös uuden piirteen: muotit kuluvat jonkin verran käytössä. Käytin yhtä muottia yli viisikymmentä kertaa, jolloin muotti alkoi olla vähän röpelöinen reunoilta. Veikkaan tämän kyllä johtuvat siitä, että muotti oli ihan superpieni ja muoto teräväreunainen. Joka kerta kun uuden kiven kaivoi muotista itse kivi ja omat kynnet repivät muottia vähän reunoista ja lopulta lopputulos oli vähän... ei nii nätti kuin aluksi. Onneksi kivet on niin pieniä ja tulevat niin olemattomaan kohtaan asua, ettei haittaa hirveästi.

Vasemmalla aika freeshistä muotista tulleita kiviä, pienemmät jo varmaan 40 kertaa käytetystä muotista...


Kuten aiemmin tuli todettuia, yksi ikävä puoli UV-hartsissa on se, että käytetyn muotin tulee olla läpinäkyvä tai valos ei ikinä kovetu. Suurimmalle osalle ihan perusmuodoista löytyy muotteja netistä vähän mistä sattuu ja sieltä tilasin itselleni useita erilaisia. Mutta entä, jos olisi tarvis jollekkin oikein spesifille muodolle juuri tietyssä koossa?

Worbla-kaupan lootti. So much mainontaa in my blog 

Tilasin suomalaisesta worblakaupasta vähän kaikenlaista, mukaanlukien läpinäkyvää worblaa. Yksinkertaisesti tein läpinäkyvästä worblasta muotteja. Kokeilin tehdä alkuperäistä muotoa vähän kaikenlaista: fimosta, softiksesta yms. ja lopputulokset ovat sen verran kivoja, että kyllä tätä tekniikkaa voi käyttää. Laitoin haluttavan muodon normaalisti esim paperin päälle ja aloin lämmittämään läpinäkyvää worblaa sen päällä, jolloin se pikkuhiljaa "suli" ja valui oikeaan muotoon. Hirveän tarkkaa ja yksityiskohtaista jälkeä tällä ei saa aikaan.

Siihen se vaan lämmitetään päälle
Siis joo
Ensimmäinen jo melko onnistunut muotti

Reunoista on vaikea saada siistit ja lopullinen tarvitsee paljon loppukäsittelyä, mutta muuten ihan hyvä. Ja koska muotissa ei ole kunnon reunoja, laitoin itse hommelin esim ison tulitikkurasian päälle, ettei muotti dippaa kaikkea hartia pois.

Yhtä muottia minun piti käyttää useamman kerran, josta tuli sitten omia ongelmia. Kaikessa hartsin kovettumisessa vapautuu lämpöä ja niin myös UV-hartsin kohdalla on. Kun otat muotit ja kivet pois uunista, ovat ne lämpimät ellei jopa kuumat kovetuttuaan. Worbla tunnetusti muovautuu lämmön avulla, joten jatkuva altistuminen sai worblan vähän luiruamaan ja muuttamaan muotoaan kesken valamisen. Ei mitään dramaattista ja muoto pysyi lähes samana, mutta höpö reaktio ja muottia piti muotoilla välillä uudestaan, ettei hartsi valu esim toiseen reunaan.

Oikeassa yläreunassa olevat kolme möhkälettä on valettu transpa-worblalla. Samoin yläreunan puikulat

Läpinäkyvä worbla oli siis ihan muikea vaihtoehto tehdä muotteja. 


Ulkomailta lisää hartsia tilatessani huomasin kauppaan tulleen uutta mössöä: läpinäkyvää muottimössöä! Tilasin heti yhden satsin ja pääsin testailemaan, miten se toimii.

Mössöt A ja B

Tarkoituksena oli siis kiinnittää halunnu kuvio jonkin rasian pohjalle (itse käytin korujen muovisia rasioita) teipillä ja kaataa rasiaan sitten tätä 1 suhde 1teen sekoitettua mössöä. Tämä sitten kovettuisi jonkin verran, mutta pysyisi silti vielä joustavana. Kovettuminen kesti noin 4-5 tuntia. Muotti oli lopulta vähän himmeä, mutta UV-hartsille tarpeeksi läpinäkyvä.

Lets get down to business! (ohjeetkin tuli englanniksi kuinka huomaavaista)

Tein useamman muotin testiksi. Mallin materiaaleina käytin fimoa, fimo airia, EVA-foamia ja hartsista aiemmin valamani kivi. Mitä siistimpi malli, sitä parempi lopputulos (mikä yllätys). Perus fimosta jäi muottiin höpö tahmeus, varmaan rasvaa. Fimo air pärjäsi paremmin, mutta käsin kun nuo on tehty niin ei sekään mikään ideaali ollut. EVA-foamista tuli ihan hirveä, röpelöinen ja epätasainen, varmaan koska alkuperäisen pinta ei ole mitenkään kova ja umpi-sileä. Paras oli aiemmin hartsista valettu kivi, mutta sillehän ei enää muottia tarvitse kun se minulta jo löytyy. Mutta halusin testata niin tulipahan testattua.

Muottimössö in action
Muotti numero 1. Perus Fimo mallina
Muotti numero 2. EVA mallina. Hyi katsokaa sitä

Muotti numero 3. Fimo Air mallina

Muotti numero 4. Hartsi mallina

Tällä 1:1 mössöllä tuli ihan kivaa jälkeä, mutta yrittäisin kyllä mielummin löytää sopivan mallisen muotin valmiiksi netistä. Oikein kätevää ainetta kuitenkin!

Muotit in action

En kyllä tykännyt EVAsta yhtään, ei jatkoon


Muotti tarkemmin

En tiedä mikä tauti tähän iski kun tuohon eteen tuli ihme lommo??
Lemppari oli yllättäen aiemmasta hartsi-kivestä valettu kivi
Muotti viel tarkemmin


Hullu hartsitiedemies minussa halusin kokeilla, toimiiko UV-hartsin kovettaminen kuinka hyvin auringovalossa. Toki sitä paljon huudellaan, mutta halusin testat asian omin silmin ja kätösin ja hartsein! Kerrankin sattui aurinko paistamaan niin pääsin hommaa kokeilemaan ja oikein hyvinhän se toimi! Jos siis ei halua satsata UV-uuniin niin hartsit voi viedä auringonvaloon kovettumaan. Toki silloin on sään, vuodenaikojen ja vuorokaudenajan armoilla, mutta toimii kyllä.

Auringonvalossa kovettamista

Lopputulos "aurinkokivistä". Hyvin ovat kovia ja siistejä

Lopuksi päätin vielä testailla erilaisia liimoja hartsi-kivien kiinnittämiseen heijastavalle paperille. Koska hartsi-kivistä tehdään usein ainakin osittain läpinäkyviä ei niitä kannata sellaisenaan liimata vaikka mekkoon, koska mekon kuvio/väri/materiaali paistaisivat kivestä läpi.

Itselläni on askarteluliikkeestä ostettua heijastavaa "peili"-paperia, toki voi käyttää myös esim samanväristä paperia/kartonkia kuin kivi itse on. Itse pidän peilimäisestä taustasta, niin kiven oma väri ja läpinäkyvyys pääsevät enemmän esille.

Ongelma läpinäkyvyyden kanssa tosin tulee siinä, että jos liimassa on kuplia niin nekin näkyvät läpi! (niinkuin itse sain huomata ikävästi).

You fool! You absolute buffoon!

Kokeilin paria liimaa: erikeeper, kuumaliima ja Scotchin geeliliima (eli paras liima yleensä kaikkeen). Painoin kaikkia testattavia liimoja kovettumisen ajan, että kuplat lähtisivät puristuksissa pois. Erikeeper ei ollut hyvä, jäi hiukan valkoinen lopputulos. Scotchiin jäi ilmakuplia, vaikka kiven päällä oli kuivumisen ajan painava kirja. Kuumaliima osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, koska se on niin nopea ja kuivumisen ajan kiveä on helppo painaa alustaan ja estää kuplien ilmestyminen. (plus kuumaliima halvempaa ja sitä saa paljon nopeasti) Sitten vain leikataan ylimääräinen matsku pois kiven ympäriltä ja your gem is ready for action!

Erikeeper, ei jatkoon
Scotch geeliliima ja Kuplien Paluu
Kuumaliima. Tämä nyt huijaa, kun näkyvät kuplat on kivessä eikä liimauksessa


Aiemmin en ollut vielä päättänyt mitään oikeaa cossia, jota varten UV-hartsia käyttäisin. Sen jälkeen kuitenkin pelasin Persona5sta tarpeeksi pitkälle ja kuin salama kirkkaalta taivaalta löysin cossin, missä on monenväristä ja -mallista kiveä ympäriinsä! Jessss!

Asu on pikkuinen juonipaljastus, mutta ei mielestäni mikään niin paha että pelikokemus menisi pilalle.

Varjo Futaba - Persona 5
Oheisessa kuvassa näkyy vain pää- ja hartiaseutu, mutta siinä suurinosa oleellisista kivistä onkin. Myös lanteille tulevaan vyöhön tulee hyvä määrä.

Kaikki kivet on jo itseasiassa valettu, kun en malttanut olla niitä tekemättä. Nyt pitäisi saada aikaiseksi muu osa asua, että kivet voisi siihen laittaa.

Kolmioita
Punaisia kivejä asuun + useampi extra tehty extra-hartsista
Pitkuloita tuli tehtyä toiseksi eniten
Tätä siis yritän joskus kesällä saada valmiiksi. Työt loppuu ensi viikolla ja lähden sitten Japaniin useamman viikon reissulle, näiden molempien takia olen ollut melko kiireinen kaiken säädön kanssa. Kesällä hastavuutta tuo se, että pitäisi muuttaa 600 kilomteriä toiselle paikkakunnalle töihin syksyksi. Desucon jää reissun takia pois enkä ole vieä saanut päätettyä, haluanko mihinkään muuhun kesän coniin. Muut asiat menevät ikävä kyllä tällä hetkellä cosplayn edelle, jatketaan tästä sitten kun asiat asettuvat.

- woodi

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Umicon 2018 - Kunniavieraita Pikkuconissa??

Moi!

Tapahtumaraporttia taas pukkaa, ehkä joskus taas ehdin kirjoittaman jotakin muutakin esim. asuista? Tämä on sitten pitkä, kun burgeroin ummet ja lammet eri asioita.

Umicon järjestettiin ensimmäistä kertaa 24.-25.2.2018 Turun Logomolla. Järjestäjäporukka on toki aiemmin tehnyt tapahtumia, joten ihan tuntemattomaan ei tarvinnut hypätä tapahtumaan lähtiessä. Osasi odottaa tiettyjä asioita ja odotukset hyvin palkittiinkin, mutta ei kovin positiivisessa mielessä.

Jo ennen tapahtumaa oltiin nyrpeissään järjestäjäporukan agendoista. Tapahtuman järjesti Suomen Con-tapahtumat Oy, jonka tarkoituksena on järjestää useampia tapahtumia Suomessa per vuosi, saada niihin nimekkäitä kunniavieraita ja pyrkimys tekemään tuottoa. Ongelma on lähinnä se, että lippujen hinnat nousevat tällöin todella korkeaksi ja ohjelman ym. pitäisi olla sen mukaista. Ja se ei ole ollut. Animecon oli viime vuonna tapahtumana todella keskinkertainen ja Puricon jopa PERUTTIIN viime syksyltä, vaikka lippuja oli jo myyty. Eli ei mene ihan putkeen.

Koko tämän hinta/laatu suhteen epätasaisuus hässäkän lisäksi Suomen Con-tapahtumat Oy on saanut plagiointi-syytöksiä, sekä sillä on ikävä tapa survoa tapahtumiaan sellaisin ajankohtiin, mihin sijoittuu jo muita tapahtumia. Sattumaa? Kilpailua? Kettuilua? Tästä sählingistä voisi kirjoittaa ihan oman blogimerkintänsä, mutta koska tämä on cosplay-blogi niin en ehkä kuitenkaan.

Miksi sitten menin paikalle? No sen nimekkään kunniavieraan takia. Arina Tanemura oli se mangaka, joka sai itseni syöksähtämään tähän harrastukseen oikein kunnolla ja löytämään shojon ja draaman, sekä ostamaan ensimmäiset englanninkieliset mangat koska oli vain saatava lisää. Nykyään Tanemuran tyyli ja tarinankuljetus tosin eivät enää iske, mutta tiedostan sillä olleen äärettömän tärkeä merkitys historiassani.

Tämän lisäksi halusin kokea tapahtuman itse, nähdä miten hommat toimii tai ei toimi ja kertoa kokemuksistani eteenpäin. Enkä olla se twiittaaja, joka metelöi että "luin että siellä oli tällaista ja tällaista eli tapahtuma on tällainen!!". En kyllä yleensä ole sellainen, mutta minua ärsyttää tällaiset tyypit... kerätkää omia kokemuksia ja mielipiteitä älkääkä huudelko vaan muiden.

Ilmeeni sauvattaren kanssa matkustamisesta

Matka Umiconiin perjantaina töiden jälkeen teki kyllä jotenkin extra-kipeetä ja perillä odotti juna-asema, joka ei ollut enää auki puoli kymmenen jälkeen (verraten esim Kemin asema on auki klo 22:30 asti). Majapaikassa onneksi oli 5 kuukautinen kissanpoika ja mukavat oltavat, mikä olikin melkein koko reissun parasta antia.

Oliver oli ehk viikonlopun paras juttu yhyyhyghguhjhjk

Tapahtumassa oltiin muutenkin liikenteessä pienemmällä kattauksella kuin yleensä. Minä ja Rorune olimme jo päättäneet syksyllä, että Tanemuraa katsomaan ja hänen sarjastaan cossaamaan menemme, Fukka liittyi seuraamme vähän lyhyemmällä varoitusajalla.

Lauantai alkoi kuumotuksella, kun luimme että Tanemura on loukannut itsensä. Umiconin viestintä asiasta oli vähä hämärää ja epäselvää, suomeksi puhuttiin terveydentilasta ja enkuksi 'injury'. Jännän äärellä oltiin. Asut kuitenkin niskaan ja mestoille, lauantaina kierrätimme Rorunen kanssa Haunting Groundin Fionaa ja Daniellaa.

Fiona sai uuden lookin

Logomo on tapahtumapaikkana todella mainio ja olen kyllä kaivannut sitä ensimmäisen Cosvisionin jälkeen. Uusia tilojakin oli otettu nyt käyttöön! Yksi Suomen parhaista tiloista pitää coneja imo.

Tilan mukavuuden takia ensimmäinen huomio kiinnittyi vähäiseen kävijämäärään sekä itse tapahtumapaikalla, että esimerkiksi avajaisissa. Ilahduin kuitenkin Kumi Taniokan lyhyestä konsertista, koska en ollut aeimmin hänen tuotantoonsa perehtynyt ja nyt sai kuulla livenä. Ostin levynkin!

Viikonloppua varjostivat myös ohjelmien peruuntumiset, lähinnä sairastumisen takia mikä ei tietenkään ole tapahtuman itsensä vika. Jäimme kuitenkin avajaisista kuuntlemaan REIKA: Japanin cosplaykulttuuri ohjelmaa, mikä oli ihan mukava, mutta ei erityisen mieleenjäävä. Oli samoja juttuja kuin pari vuotta sitten Animeconissa, mutta onneksi Reikan esiintymistä on miellyttävää seurata.

Äänie ja valoe, ote luennolta
Näiden jälkeen oli tarkoitus mennä katsomaan Full Moonista kertovaa ohjelmaa, mutta peruuntuminen. Tämän seurauksena puuhasimme kaikkea muuta siihen asti, että alkoi "Cosplayesitykset 2.0 - Jutellaanpa hetki äänistä ja valoista", joka oli kyllä todella mielenkiintoista ja ajankohtaista asiaa itselleni. Haluaisin muutenkin lisää tällaisia juuri tiettyyn cosplayn osa-alueeseen perehtyviä ohjelmia, kun viime aikoina erinäisiä "tee cosplayta helposti/halvalla/kierrättäen/ryönästä" ohjelmia tunkee joka tuutista. PLIIS.

"Tanemura: Tanemuran värikäs maailma" pidettiinkin, eikä sitä jouduttu perumaan, jee! Ohjelma oli ihan hauska ja olihan se hienoa päästä näkemään oma lapsuuden idoli ja kuulemaan hänen jutuistaan. Olisin itse kyllä kaivannut ohjelmaan screenille pyörimään esimerkiksi kuvia Tanemuran töistä, koska kyseessä on kuitenkin visuaalinen taiteilija ja ohjelman nimessäkin puhutaan värikkäästä maailmasta, niin oli vähän höpöä katsella vain tummaa lavaa missä ihmiset puhuu.

Taidekujalla oli ihania tunnetila-hiusklipsejä. Ja peruukkini lähti valumaan tuossa vaiheessa päivää

Tämän jälkeen syöksyimme suoraan ohjelmakartassa siirtyneelle "Behind the scenes - cosplaymusiikkivideoiden taikaa", jossa tosin puhuttii lähinnä teknisestä toteutuksesta esim. kamerasta, aikataulutuksesta ja kuvauspaikoista. Toisaalta tykkäsin siitä, toisaalta olisin halunnut että ohjelmaan olisi otettu vielä enemmän mukaan se cosplay aspekti, miten se tuodaan mukaan tai miten se eroaa muunlaisen videon tekemisestä. Ihan jännäe tällaiselle ihmiselle, joka ei hirveästi ole asiaan perehtynyt.

Shoottailtiin ja saatiin upee kaverikuva med Rorune. Kuvasi: Fukka

Jäimme vielä hetkeksi poukkoilemaan Logomolle ja kuuntelimme huvittuneina, kun ohjelmaa oltiin jossain vaiheessa sulkemassa tarkoitettua aikaisemmin (oliko jopa 1,5 tuntia aikaisemmin kuin ohjelmassa oli luvattu) ja sitten myöhemmin, että ei sittenkään. Emme jääneet paikalle seuraamaan milloin ovet oikeasti menivät kiinni, vaan lähdimme lätkimään.

Dual Wield!! Kuvasi: Fukka

Sunnuntaina oli sitten The Tanemura päivä ja itse vedin päälleni jo Frostissa depytoineen Karenin ja Rorune Kyokon sarjasta Time Stranger Kyoko. Suuntasimme keppeinemme Tanemuran nimikirjoitustilaisuuteen ensimmäisenä ja siinä saimmekin jonottaa hetken. Olihan se hienoa saada nimmari, mutta muuten tilanne oli jotenkin vähän lattea ja itselläni ainakin nopeasti ohi, ehkä itse vain hermoilin. Tiedäppä sitä.

Peruuntumisen takia nimmarien saamisen jälkeen ei enää ollut oikein mitään ohjelmaa, joten aika meni kuvaamisessa ja syödessä. Ja seuratessa yleensä tapahtuman vähän latteaa ja hidasta tempoa.

En kestä tätä valoo ja värejä mutta todiste meiän paricossista! Kyokona Rorune

Cosplaykisa oli vielä päivän lopuksi yhdestä eteenpäin! Ikävä kyllä aikaisemmat tapahtuman Frosti ja Yuki olivat selvästi haukanneet kisaajia niin paljon, että kisassa oli vähän osallistujia. Taso oli ihan hyvä, mutta ei siitä hirveän jännittävää kisaa saanut aikaseksi, varsinkin kun oli kyseessä lavajuoksukisat. Ja missä olivat kuvat asuista? Miksei niitä ei heijastettu screenille? Olin aika pettynyt, musiikki oli sentään hyvää.

Kisat loppuivat alle tunnissa ja lopun aikaa pyörimme tapahtumapaikalla odotellen päättäjäisiä ja pyöritellen sormiamme. Vähän meinasi usko loppua, että päättyykö päivä koskaan. Päättäjäiset tuli ja oli ihan kivat, lisää pianomusiikkia jee. Tehokkaasti myös alettiin paikkaa laittaa kasaan tämän jälkeen ja itsekkin poistuimme paikalta.

Onni oli se, että pääsimme vielä yöpaikkaan vaihtamaan vaatteet ja pakkaamaan ennen lähtöä. Yleensä hostellissa ryönät on pitänyt ottaa mukaan aamulla, mutta nyt sai rauhassa tehdä lähtöä. Itse taas yöjunalla ja aamulla suoraan töihin, hilpeetä.

Luksusta, kun sain ihan yksin olla makuuvaunus


No entä ne Umiconin järjestelyt? Vesipisteitähän ei lauantaina ollut ja huhu kertoo, että ne olisi jätetty pois säästösyistä. Auts.

Tämän lisäksi kaverini oli taidekujalla ja lauantain taidekujavänkäri oli aamulla sanonut, että voi esim vahtia pöytää jos kujalainen haluaa käydä vessassa. Mutta oli myöhemmin hävinnyt, eikä sitten loppupäivänä enää näkynyt koko taidekujalla.

Tiedotus oli vähäistä ja sekavaa. Ylipäätään somen päivittäminen olisi tärkeää ja ymmärrän, että päivittäjä joskus haluaa antaa oman sanallisen kukkansa kukkia, mutta kannattaa pitää mielessä että tiedotuksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää.

Sulkemisajan kanssa oli jotain ihme sählinkiä. Ja sunnuntaina lattiamajoituksesta oli pitänyt lähteä jo klo 9, kun tapahtuma avatui vasta klo 10. Reilukerho, kun ulkona on paljon pakkasta. Ylipäätään näin suolainen lippu siitä, että tapahtuma on auki lauantaina 7-9 tuntia (?) ja sunnuntaina 6 tuntia on aika naurettavaa verraten moneen muuhun tapahtumaan, jotka ovat halvempia ja auki perjantaista sunnuntaihin yöt mukaanlukien.

Isoon saliin vievissä pimeissä portaikoissa ei ainakaan lauantaina aamupäivällä ollut valoja. Ne olivat aikaisen (hyvin) pimeitä ja Rorune sieltä tulikin yhden askeleen alas. Onneksi ei tällä kertaa murtunut jalka, mutta pahalta se näytti silti. Pliis valot päälle, älkää nyt sähkössäkin säästäkö.

Miten vaikea on saada kuvia tai videota pääsalin screenille? Edelleen olen vähän suola tästä.

Hyviä asioita olivat muunmuassa hyvä taidekuja ja paikkaliput erilaisiin ohjelmiin. Ei tarvinnut hermoilla, että saako esimerkiksi nimikirjoitusta tai pääseekö cosplay-kisaan, kun lippu oli. Toisaalta tämä on melkein jo itsestäänselvyys hyvissä tapahtumissa, että suosittuihin ohjelmiin tulee olla paikkalippuja JonoConin ehkäisemiseksi.

Oliverinkin mielestä myyntipöytäsalista löytyi tosi hyvä avainnauha!

En pidä Umiconia lähellekkään täydellisenä tapahtumana ja en ole "no MULLA oli kivaa, ei saa kiusata tolleen!! Ihmisiä hekin vaan on! Hirveän NEGATIIVISTA!" ulinan kanssa samaa mieltä. Varsinkin kun on kyse siitä, että lippujen hinnat ovat korkeat jotta saataisiin voittoa, niin silloin pitää olla paljon kriittisempi kuin esim jotain vapaaehtoisesti järjestettyä pikkuconia kohtaan. En halua, että tapahtumassa säästetään perusasioissa vain sen takia, että jonkun lompakko saataisiin paksummaksi (Tai, että esim. kilpailijoiden palkintoja ei lähetetä tai joidenkin matkakorvauksia makseta). Se ei vaan hittovie voi mennä niin. Pitäisikö melkein kieltää se, että jos tapahtuma pyrkii tuottoon niin se ei saisi käyttää ilmaista työvoimaa/vänkäreitä? Nyt menee tunteisiin (ja politiikkaan), joten jätetäämpä tämä tähän.

Ja sitten se ikävä fakta, että tapahtumassa oli todella paljon vähemmän porukkaa kuin oli odotettu. Oma mielipiteeni on julmasti se, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Jos alatte kilpailla hyvin samanlaisella tapahtumalla ja samalla ajankohdalla kävijöistä (+kalliilla lipulla) niin kyynel kun tulee takkiin. Arvostan tiettyjä aspekteja Umiconinkin järjestämisessä (lähinnä kunniavieraita ja ylipäätään sitä, että yritetään jotain uutta), mutta on tämä nyt vähän naurettavaa. Halusin uskoa, että tämä olisi ollut hyvä tapahtuma josta kasvaisi vielä jotain, ja jouduin aikalailla pettymään.

Loppuun vielä kevennykseksi Boss Lady Karen eli miten minä haluaisin poseerata tällaisissa auissa. Kuvasi: Fukka.

No oliko reissu sen avoinen? Minulla oli kuitenkin ihan hauskaa, saatiin kuvia, ostin tosi paljon kaikkea taidekujalta ja tykkäsin Logomosta paikkana. Itse tapahtumana Umicon oli kuitenkin niin epämääräinen, että ei se hinnan väärti ollut. Tuntui siltä, kuin olisi ollut jossain pohjoisen pienessä conissa, johon on vain saatu superhyvät vieraat. Ei siltä, että olet matkustanut sitä varten 9 tuntia junassa ja maksanut lähemmäs 40 euroa. Olen iloinen, että tuli käytyä, mutta ei tarvitse mennä toista kertaa (ja vähän epäilen, ettei toista umiconia tulee...). Toivottavasti Logomolla pidetään vielä tapahtumia, mutta ei ainakaan näin.

- Woodi

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Desucon Frostbite 2018 - Welcome to Ecopoint Antarctica

Moikka moi!

Desucon Frostbite 2018 järjestettiin 26-28 tammikuuta Lahdessa. Itse olen kahtena edellisenä vuonna osallistunut tapahtumassa ECG-kisan karsintoihin joten oli huojentavaa lähteä matkaan vaihteeksi ihan vaan kävijänä. Varsinkin, kun itselläni oli vielä töitä perjantaina ja pääsin kaupunkiinkin vasta illalla vähän ennen kymmentä.

Junakuva. Kemistä on jopa tunnin lyhempi matka eteläänpäin Rolloon verrattuna, mitä luksusta.
Oheisen syyn vuoski en käynyt tapahtumapaikalla perjantaina ollenkaan vaan chillasin illan hotellilla meodän jengin kaa ja laitoin asua kuntoon seuraavalle päivälle. Tätä blogia en hartsi-innoissani päivittänyt ennen tapahtumaa, mutta viikonlopun asuista ei ollut sen erityisempää kerrottavaa muutenkaan.

Lauantaina kierrätin viime kesänä valmistunutta Cruiser! D VA asua monestakin syystä. Koska olen edelleen hirveässä Overwatch-kuopassa, koska asua on esitelty vain Aconin sunnuntaina ja Oulun Chibiconissa sekä sen upean asian takia, että asu on mukava, olen siihen tyytyväinen ja tunnen oloni kauniiksi. Ehkä pitäisi harkita pitkien, ruskeiden hiusten kasvattamista?

Minä, Teppo, Pallenalikka ja Fukkan KÄSIII

Cosplay-kisojen lippujen jonottamisen lisäksi kävimme lauantaina kurkistamassa "Oikotie cossiin" luentoa. Saavuimme toki vartin myöhässä ja ohjelma loppui jo puolelta, niin eipä siitä mitään saanut. Ylipäätään ohjelma ei tainnut olla suunnattu minunlaiselleni nillittäjälle, mutta kiinnostus oli liian suuri ja piti käydä haistelemassa. Niih.

Törmäsimme parin muun Overwatch-cossaajan kanssa ja lopulta aloimme keräämään luoksemme muitakin. Otettiin yhteiskuvia, juteltiin paljon ja meitä kuvailtiin milloin mihinkin videoon.


Yllä muunmuassa yksi video, missä pällistellään. Yksi video käytiin kuvaamassa ulkonakin ja voin sanoa, että näin vähissä vaatteissa olo oli aika kankea (welcome to ecopoint antarctica bitch). Onneksi ei ollut ihan niin kylmä kuin viime vuonna!

Oli kyllä hirmu kivaa hengailla ihan uusienkin tyyppien kanssa ja jutella itelle tärkeestä pelistä! Ai että. Plus yritän aktiivisesti olla sellainen, etten aina vain hengaa sen saman ja tietyn porukan kanssa, vaikka kaverit on kuinka rakkaita. Et jos mahdollisuus on tutustua ja viettää aikaa myös ihan uusien tai tuntemattomienkin ihmisten kanssa, niin seize the opporturnity. Siksikin esim et jos joku sitten haluaakin tutustua paremmin niin ei tule olo, että olisin jonkun tiukan porukan sisäpuolel ja sinne ei muita kaivata. En edes itse tiedä, mitä tällä tasan haen, mutta kunhan puran ajatuksiani.

Minulla oli myös projekti ottaa selfie mahdollisimman monen OW-cossaajan kanssa, mitä paikalta pongasin! Alla kollaasi (jos olet kuvissa ja haluat kuvasi poistettavan/nimesi johonkin esille niin laita viestiä!)

Kuvissa mm: NNancy, Laurangry, Riko, Aniniaty, Nenontar, Haamukahvi, Dekkis, Kuualus, Jamiboi & Taollon

Myöhemmin päivällä ohjelmaan kuului vielä "Persona-pelien arkisimulaation kehitys ja realistisuus", joka oli kyllä miellyttävä paketti. Sopivasti huumoria ja sopivasti oikeasti pelien arkisimulaation pohtimista ja vertailua. Vähän jäi harmittamaan, että luennoitsijat eivät olleet itse pelanneet Persona3sta ja se toki syö vähän uskottavuutta tiettyjä asioita verratessa ja pohtiessa, mutta onneksi myönsivät ja olivat kuitenkin tehneet ihan hyvän taustatyön asiasta silti. Tuli kyllä itselle hirveä hinku luennoida taas jotain Persona-aiheista! Pitänee katsella, että kehittelisikö sitä jotain.

Viimeisenä ohjelmana lauantai-päivään kuului Cosplay-kilpailu, joka oli tänä vuonna aikaisempaakin vuotta myöhemmin illalla! Herranjumala jos olisi viime vuonna pitänyt lateksikuonot naamassa kituuttaa seitsemään illalla, niin ei ois kyllä pystynyt. Eli propsit kisaajille, kun näin myöhään saitte odotella.

Oli tosi höpöä seurata kisaa pitkästä aikaa yleisöstä käsin. Taso oli vähän vaihteleva, varsinkin juuri esitysten kohdalla. Osa erottui näin selvästi edukseen ja osa vain jäi johonkin, enkä niitä enää meinaa muistaa nyt myöhemminkään. Oli kuitenkin viihdyttävä kisa, kiva väliaikashow (!) ja pakko viel mainita, että Faronicosplayn Doctor Strange esitys oli kyl tyylikäs! Lyhyt aika käytetty hyödyllisesti, ei mitään ylimääräistä hössötystä yritetty tunkea vaan keskitytty fiilikseen ja tunnetiloihin. Plus homma avautui minullekkin, joka ei ole elokuvaa nähnyt.

Sunnuntaina laitoin koekäyttöön Karenin Time Stranger Kyoko-mangasta. Asu on tarkoitettu Umiconiin Tanemuraa varten, mutta nyt oli tilaisuus vähän testailla miten homma toimii. Ja korjattavaa kyllä on, siitä sitten myöhemmin.

Jos la tunsin itseni nätiksi niin su olin et "ahostaa"
Olisi pitänyt olla nätti olo, kun noin paljon vaaleanpunaista, mutta ei kyllä ollut kovin nätti olo. Pitänee tehdä asialle mitä voin ennen Umiconia...

Sunnuntaina ohjelmakartassa ei juurikaan ollut mitään erityistä joten päädyimme jotenkin tsekkaamaan AMV-kisan. Itse en ole mitään AMV-harrastaja ja olen monen vuoden aikana käynyt vain Rovaniemen Mushuconin kisan katsomassa. Tapahtuman jälkeen netissä (/twitterissä) myös tuli ihme polemiikkia kisoista, kun joku oli kai avannut salaisen mielipidearkkunsa ja loukannut jonkun tunteita. Itse voin todeta, että eipä hirveästi tarvitse kisoja käydä katsomassa, jos videoiden taso on tällainen. Ei sillä, että kaikki videot olisivat olleet huonoja (oli niitäkin), mutta monet olivat tosi pliisuja ja sitten kun samankaltaisia tuli video toisensa jälkeen, niin alkoi jo vähän nuokuttamaan. Tai sitten videot olivat vain cringe aiheeltaan, sarjaltaan tai/ja musiikiltaan. En tiedä. Edelleenkään en harrasta AMV:tä sen enempää, että ehkä en vain ymmärrä.

Kerrankin myös menin taidekujalle ja myyntipöytäsaliin tyyliin "olen työssäkäyvä aikuinen jolla on masshia" valmiina ostelemaan, mutta en juurikaan löytänyt mitään. Ostin pari juttua, mutta pääosin lootti oli aiempia tapahtumia paljon laihempi. Toisaalta rahaa säästyi, mutta olin kyllä vähän kyynel.

Perhe! Syrämmiä! Kuvasi! Miika Ojamo!
:(((

Päättäjäisissä piti käydä, kun siihen oli mahdollisuus. Pääsin näkemään loppuosion Tatakai-showsta ja viihdyin äärettömän paljon. Myös perinteinen kooste-video erilaisine mainoksineen aina yllättää ja viihdyttää. Ai että, jäi hyvä fiilis lähteä conista tuon jälkeen.

Kotimatka Kemiin tapahtui jälleen makuuhytissä, kotona oltiin kuudelta aamulla ja töihin kahdeksaksi. Vaikka kaikki ei mennytkään täysin putkeen ja olin pettynyt pariin asiaan, niin tapahtumasta jäi kyllä todella hyvä fiilis! Cossipärinät ovat todelliset ja harmittaa, kun kesän Desu jää välistä. Katsellaanpa mitä seuraavaksi keksin!

- Woodi