keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Desucon Frostbite eli Peppu

Jou Jou!

Ihan kauhea conidarra. Tavarat olivat vielä tänä aamunakin ympäri kämppää (ok on osa vieläkin) ja tuntuu, että voisin nukkua kellon ympäri ja vähän lisää. Tekemättömät koulutehtävät eivät auta asiaa, että voi hurr durr sentään.

MUTTA Frostbite meni kokonaisuutena älyttömän hyvin ja itselläni oli ihan hurjan kivaa. Oikeastaan paras coni hetkeen! Woah wat is dis??  L(o)

Raahasin itseni Oulun tienoille jo torstaina ja perjantai aamuna ahdoimme henkilöauton ääriään myöten täyteen cosplay-tavaraa ja conittajia. Tunnelma oli tiivis, mutta milloinpa se ei olisi? Matkalla tiellä seikkaili mm. koira sekä söin elämäni pahimman hampurilaisen, että kiitos vaan ABC.


PERJANTAI:

Perjantaina omassa ohjelmassani ei ollut cosplayta ollenkaan. Sen sijaan kävimme katsomassa avajaiset sekä Ystävänpäivä-luennon. Kyseisellä luennolla jouduin ikävä kyllä seisomaan, koska se oli niin täynnä. Luennon sisältö oli sinänsä kiinnostavaa, mutta olisin kaivannut vähän asioiden tiivistämistä. Välillä asia meinasi vähän venyä ja vanua, kun yleisö kuitenkin tajuaisi asiat vähän vähemmälläkin rautalangan vääntämisellä. En ihan viimeiseen minuuttiin ehtinyt olla, kun aloin saamaan erinäisiltä ihmisiltä tekstiviestejä ja lähdin sitten metsästämään heitä.

Eipä Sibellä hirveän kauaa jaksanut pörrätä. Itse kuitenkin pidän siitä, että con-fiilikseen voi vähän niinkui jo totutella ja nousta perjantai-iltana, ettei lauantaista mene aikaa siihen con-fiiliksen fiilistelyyn vaan voi iskeä suoraan asiaan. Hahah! Jos aikaa olisi ollut, niin toki olisin tehnyt vielä perjantaillekkin yhden asun, vaikka sitten vain pikaista shoottia varten.   ( ´∀`)

Lauantain jengiä! Minä, Rorune, Kide, Fukka, Kissaten ja Kangaskasa.   Kuvaaja: Kyuu Eturautti

LAUANTAI:

Lauantai aamuni alkoi kohtuullisen aikaisin, kiitos peruukin ja Cielon jalasta löytyvät tatuoinnin (tai siis virallisesti Atma-merkin, mutta örkvhsjf) Piirtelin tatuoinnin nestemmäisellä kajalilla, mutta lopputulos oli aivan kauhea, joten uusiksi meni. Olen onneksi todella nopea piirtelemään iholle kaikenmaailman kuvioita ja tatuointeja, joten ei siinä kauaa mennyt. Kuviosta ei tullut ihan yksi yhteen reffikuvan kanssa, mutta mukana ollut kuva oli hyvin pieni ja kuvan piirtäminen väärin päin on aina hiukan haastavaa.

Tähän kykenin yhy yhy sitten vaan lakkaa päälle
Myöhemmin päivästä kyseinen tatuointi alko kutiamaan ja loppupäivästä jopa kirvelemään. Kyseinen kajali on aiheuttanut samanlaista reaktiota aiemminkin silmissäni ja nyt valtava määrä lakkaa ei tainnut yhtään auttaa asiaa. Ihan kummalista  (。ヘ°)

Piirtelyn jälkeen puin asua päälle sekä kiinnittelin osia itseeni iholiiman avustuksella. Osa jalka- ja käsihärpäkkeistä piti kiinnittää iholiimalla, kuten myös peruukin reuna otsaani. Tämän lisäksi pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa violetteja piilolinssejä, mitkä olin ostanut Honey Colorista. Kyseisistä piilaireista tuli kyllä omat lempparini, koska ne ovat ihan älyttömän kauniit ja mukavat vielä kaiken päälle! Ah uh toivon, että muutkin samaa merkkiä olevat piilarit ovat yhtä hyviä ( ˘ ³˘)❤

Sibeliustalolle päästessämme hämmennyin itse siitä, kuinka paljon liikkumatilaa paikalla oli. Sen lisäksi en varmaan kertaakaan tullut tönityksi tai lähes ylijuostuksi. Pari kertaa joku taisi ehkä mahdollisesti koskea Cielon peruukkin ilman lupaa, mutta minulla ei ole silmiä niskassa joten en ollut aivan varma. Asiallista olisi kuitenkin kysyä aina lupa.

Kaikki vain Cielon tukkaa haluaa paijata. Kuvasi: Kangaskasa
Sibeliustalolla tsekkailin myyntipöytäsalin ja taidekujan heti alkuun ja teinkin pakolliset ostokset taidekujan puolelta, jottei mikään haluamani ehtisi loppua kesken.
Jossain vaiheessa eräs toimittaja tuli ottamaan minusta kuvia ja sanoi tekevänsä juttua Veturi-lehteen. Naamani ja nimeni saattaa siis putkahtaa sinne, katsotaan kuinka edustavan lähikuvan ovat sinne lätkäisseet. Olin kuitenkin hyvin otettu jokatapauksessa 

Samoihin aikoihin eräs Phobos-ninja nappasi minut ja pyysi osallistumaan Hall Cosplay-kisaan. Huhhuh! Näin ollen tein Frostin Hall-kisassa hattutempun, koska minut on napattu mukaan kaikissa kolmessa Frostissa. Sijoittumista ei ole vielä tapahtunut, mutta pelkästään mukaan pyytäminen on jo imartelevaa! Hihihihi (◕ヮ◕)ノ*:・゚

Kaunis rivi
Lauantaina ohjelmista ehdin katsomaan Free!-luennon, jossa jouduin jälleen seisomaan. Luento oli hauska ja mielenkiintoinen ja luennoitsijalla oli sana ja termistö ihanasti hallussa. Asia oli pakattu hyvään pakettiin, vaikka paria sivuhahmoa olisi voinut ihan pikkuriikkisen avata enemmän. Hyvin viihdyttävä ja mielenkiintoinen luento kuitenkin kaikin puolin! En kuitenkaan ihan loppuun asti ehtinyt nytkään olla, kun piti jo rientää takahuoneeseen odottamaan omaa tuomarointi-vuoroa.

Itse tuomarointi meni mukavasti. Tilanne oli rento, johon tosin myös vaikutti se että olen ollut samassa tilanteessa aiemminkin plus enemmän tai vähemmän tutut ihmiset tuomareina. Sain myös kehuja pepusta- eikun housujen istuvuudesta pepun kohdalta. Oih~ (〃・ω・〃)

Ainoa todistusaineisto pepusta. Kuvasi: Kangaskasa
Tuomarointi ja valokuvaus sujuivat sutjakkaasti ja takaisin takahuoneessa ei tarvinnut olla kuin juuri ennen kisaa, joten olin vapaa siihen asti. Kasa kuvaili minua hiukan takahuoneen seiniä vasten ja sitten jo lähdimmekin himmailemaan Metsähalliin. Tuntuu, että vuosi vuodelta kisaamiseen liittyvään rumbaan menee aikaa. Pari vuotta sitten tuntui, että 80% päivästä meni takahuoneessa säätämiseen, tuomarointiin ja jonottamiseen. Tai sitten olen aina ollut vain tunnin etuajassa ihan vain varmuuden vuoksi. Nyt aikaa kuitenkin jäi kaikelle muullekkin!

Desu ei ole desu ilman tiiliseinää (plus herpa ilmeeni) Kuvasi: Kangaskasa
Ensi kerralle toivottavasti vähän parempi meikkaus ja parempia ilmeitä. Kuvasi: Kangaskasa
Iso osa poppoostamme pyöri takahuoneessa erinäisissä hommissa ja itse kisa-tilanne sujui omalta osaltani aika hyvin. En jännittänyt, mutta en toisaalta vetänyt mitään maailman parhaita poseerauksiakaan eli näin. Harmitti tosin, kun en päässyt näkemään NCC-esityksiä. Yleisön huutelun perusteella ne olivat hienoja ja olisi se ollut kiva nähdä Rorune huitomassa luudalla. Sivuovesta esitystä oli aika hankala seurata.

Niin itse lavaosuus tuli ja meni ja oli jännää. Vastasin kysymyksiin niinkuin pitikin ja muistin nostaa katseen ainakin semiylös parvelle. Sitten istuin yleisöön ja katsoin koko loppushown. Ei haittaa, vaikka en sijoittunut koska voittajat olivat niin hienoja!

Cielo on hassu. Pari ihmistä tunnisti ja kehui cossivalintaani ja pari otti jopa kuvan kuulema ihan sen kunniaksi. Olisin kuitenkin ihan pikkuisen halunnut jutella ja hypettää Megateneistä tai DDS:stä jonkun kanssa niinkuin Animecon 2009ssä. Ugubuu! Tulkaa puhumaan minulle ihmiset haluan purkaa syviä tuntojani tätä peliä ja pelisarjaa kohtaan ( ・◇・)

SENSUURI!!!11 Kuvasi: Kangaskasa
Kisojen jälkeen keräännyimme porukalla ja valuimme vielä takahuoneeseen ottamaan erinäisiä kuvia. Emme jaksaneet kovin pitkään enää paikalla pyöriä vaan lähdimme vaihtamaan vaatteet ja metsästämään ruokaa.

Thai-ruokaa om nom nom! Kuvasi: Kangaskasa
Yukimuusi kuvasi minua jälleen con-videolleen ja pääsin vähän poseeraamaan. VIDEO


SUNNUNTAI:

Sunnuntai oli Free! eli Uimapoika päivä. Oikealla painotalolla painetut t-paidat olivat ehkä kauneinta ikinä. Aamulla meikkailin ja huolsin itseni Rein kuosiin ja hämmennyin siitä, kuinka paljon hahmolta lopulta näytin. Olenkohan ikinä näyttänyt näin paljon cossaamaltani hahmolta?? Rein kuteet nyt muutenkin olivat todella spesiaali mukavat verrattuna Cieloon. En tiedä olisinko jaksanutkaan ihan älyttömän epämukavassa asussa hyppiä toista päivää putkeen.

Heti aamusta kävimme perinteisen kierroksen kuvauspalvelulla sekä Rorune ja Fukka lauloivat karaokessa, minkä minä myös ikuistin kameralle. Tämän jälkeen saimme ihanan Yacin kuvaamaan ryhmäämme sekä sisällä, että ulkona. Ryhmään kuului siis Rorune (Makoto), Fukka (Haru), Kangaskasa (Nagisa) ja minääää.

HOT STUFF eiku. Kuvasi: Kide
SIIS myös sunnuntaina Rein kuteissa peppuni sai kehuja. Tekee gutaa itsetunnolle! Uwah (´∀`●)

Herpattiin ryhmällä koko sunnuntai oikein kunnolla ja se tuli näkymään varmasti myös useissa kuvissa. Myös lievää bromancea ja parittamista oli ilmassa, mutta siis FREE! kun on kyseessä niin mitä oikein voi odottaa? Myös pari innokasta fania sattui vastaan. Ikävä kyllä bongaamamme Nitori ja Rin ehtivät pakoon ennen kuin saimme heidät kiinni…  (´Д`。)

Such grace. Kuvasi: Kide
Ensimmäistä kertaa kävimme Ravintola Lastussa syömässä, osittain parin henkilön ruokakuponkien takia ja osittain ihan vain siksi, että lol nyt syödään hyvin ja paikan päällä. Itse ainakin olen valmis vastaisuudessakin maksamaan vähän enemmän, ettei tarvitse mihinkään kauas lähteä murkinaa hakemaan. Ja olihan se ruoka hyvääkin joten propsit siitä! (/^▽^)/

Myöhemmin päivästä pyrin Maid Cafehen, mutta jonon ollessa hyvin pitkä tyydyimme normaalin kahvilan antimiin ja palveluun. Värväsin myös ihmisiä mahdollista Megaten-örkki ryhmään varten ja muutenkin sosialisoin erinäisten henkilöiden kanssa.

Olisin halunnut mennä katsomaan "Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt mustavalkokuvina" luennon, mutta järjestyksenvalvoja käännytti minut ovella pois, kun se oli niin täynnä. Tämä harmitti minua aika paljonkin, koska se oli kaikkein eniten odottamani ohjelma koko viikonlopulta. Noh, ehkä jokin samankaltaisen ohjelma tulee vielä uudestaan.

Lohdutusostos miu miu miu miu miu
Päättäjäisten jälkeen varasin vielä itselleni lipun kesän Desuun. Mielestäni kyseinen idea oli aika hyvä, vaikka monet ovat siitä ulisseet. Paikalla oli paljon ohjelmasta selvästi kiinnostunutta väkeä ja lippuja ei kuitenkaan loppujen lopuksi edes mennyt niin paljon, että Frostin ulkopuolella olevien pitäisi mitään slaagia siitä vetää. Kesän Desuun myydään kuitenkin ulkona olevien tilojen takia paljon enemmän lippuja kuin talven Frostiin.

Omasta mielestäni K18 conina Frosti oli onnistunut. Ihmiset olivat asiallisia, tilaa oli enemmän, roskaamista sattui vähemmän ja ainakin itseäni kiinnostavat luennot olivat aivan ääriään myöten täynnä. En itke tuskan kyyneliä, jos ensi vuoden Frosti olisi taas kaikille suunnattu, mutta pidin myös tästä K18 rauhallisesta conista, niin paljon kuin lapsien ystävä olenkin.

K18 leimalla ei myöskään mässytelty sillä tavalla, että kiroilu, väkivalta ja erotiikka olisivat hyppineet silmille.

Ajo takaisin Ouluun pimeässä lumituiskussa oli jälleen jännittävää, mutta kyllä siitäkin lopulta selvittiin. Itsehän istuin koko matkan Rein kuteissa, koska ei jaksanut alkaa vaihtamaan ja kuten jo aiemmin sanottua: ne olivat oikeasti mukavat. Seuraavaksi olisi taas jännittävät Kitacon tunnelmat Kemissä. Saa nähdä saako tapahtuman uudesta sijainnista mitään irti!

(En ainakaan vielä ole huomannut saaneeni mitään Desu-flunssaa, huh!)

- Woodi

torstai 13. helmikuuta 2014

Kirottu Digitaalinen Paholais Saaga

Apua.

Väki alkaa jo varmasti olemaan ihan kurkkuaan myöten täynnä ainaisista "joo teen Cielon valmiiks seuraavaan coniin ihan oikeestiii!!11" vinkumisiani. Tässä muistutuskuva:


Cielo - Digital Devil Saga

Mutta nyt voin iloisesti ilmoittaa, että Cielo on valmis! Hurrah! Hurrah! Hurrah!
Se, kuinka tyytyväinen lopputulokseen olen, on tietenkin eri asia. Tässä mielentilassa on vaikea arvioida mitään oikein kovin kriittisesti tai vaihtoehtoisesti kaikki mitä tekee, näyttää ihan ultimaattiselta kakalta. Valvoin läpi yön about 25 tuntia, nukuin pari tuntia junassa ja nyt olen säätänyt Frosti-auton hakemista ja muuta sellaista.

On se jännä, kun jotkut asut ovat sellaisia että tiedät niiden toimivat hyvin ja näyttävät hyvältä jo ennen koko asukokonaisuuden kokeilua tai consisa olemista. Ja sitten on semmosia, että hmm ei yhtään osaa sanoa ennen conin loppumista. Valdrigue näytti naurettavalta päälläni kesällä, kun kokeilin sitä Desuun lähtöä edeltävänä iltana. Mutta sitten rakastuin asuun, kun conissa sen päälle laitoin. Toivon, että Cielolle käy näin.

Parasta puuhaa kello neljältä yöllä
Cielon ainainen murheenkryyni oli tuo peruukki. Siinä on lisättyä kuitua noin puolentoista peruukin verran. Peurukkia varten tilaamani toinen peruukki ei ollut oikean värinen, joten pääsin värjäämään senkin joskus tuossa syksyn puolella. Sinoli-höyryjä kaikkialla.

Hirveän kuitumäärän lisäksi peruukkiin on uponnut myös softista, rauta- ja alumiinilankaa ja about puolitoista purkkia. Ja lettejäkin sain tehdä koko lopun elämäni edestä! Voin sanoa Cielon peruukin jakavan täten Kettumaisimpien Peruukkien ykkös-sijan Judalin kanssa. Kuitua olisi pitänyt olla peruukissa vieläkin enemmän, mutta tuollaisen kuitumäärän kanssa työskentely oli jo nyt hyvin hermojaraastavaa.


Surullisinta tässä on, että en ainakaan tällä hetkellä ole kovin tyytyväinen lopputulokseen. Ehkä opin kuitenkin ajan kanssa rakastamaan rumaa lastani, mutta pitää nyt ainakin Frostin yli katsoa.

Ensimmäisenä täysin valmiina Cielon asusta olivat käsi- ja jalkahärpäkkeet. Näihin hakkaisin yhteensä 64 sirkkaa. Suurimmassa osassa reffikuvia sirkkoja ja narua ei näy lirpakkeiden toisella puolella, mutta kun ne yhdessä reffikuvassa olivatkin niin päätin, että lol mikäs siinä näyttää mielenkiintoiselta. Näin.

Ottakaa ihan sairaan iso kuva ja siellä NE KÄSI JA JALKAHÄRPÄKKEET ON

Aiemmassa päivityksessä näkyi softiksesta tekemäni kapseli-asiat. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että softis ei millään pysty kannattelemaan sivuille roikkumaan tulevia pusseja joten rakennelmista tuli saada kovat ja kestävät. Elämäni ensimmäinen satsi worblaa saapui joulukuun tienoilla ja niinpä päätin päälystää koko komeudet worblalla.

Prosessi meni suurinpiirtein niin, että otin sopivat palan worblaa, laitoin softin palan päälle ja kuumensin. Kun worbla kuumeni, painoin erinäisillä työkaluilla worblaa sorfitksen muotojen mukaan. Se oli kivaa. Ikävä kyllä worblan pinta ei ollut niin sileän sileää ja kaunista kuin olin haaveissani kuvitellut, enkä ollut järin tyytyväinen varsinkaan painelukohtien pintarakenteeseen. Niinpä päällystin jokaisen rakennelmani hiukan vedellä ohennetulla erikeeperillä. Kerroksia tuli noin kuudesta seitsemään, jos oikein muistan. Sitten pohjamaalia, itse värillinen spray ja lakka.Oujee.

Pelkkä worbla softiksen päällä
Reunustin kapselit muuallakin asussa käytetyllä harmaalla kankaalla ja liimasin torsokorsettidustjacket asiaan kiinni, johon olin jo muutenkin lisännyt yksityiskohtia. Koko hökötyksen viimeistelin oranssilla rannulla. Kyseinen väri on Embryon heimon tunnus, johon Cielokin kuuluu.


Jossain välissä tekaisin hanskat, joista löytyy mystiset kämmen- ja rystyssuojat. Ymmärrettävää, kun asut on tehty taistelua varten. Olen onnellinen, että tein kengät ajallaan, koska vihaan shoe-covereiden tekemistä kiireessä. Tekaisin normaalit shoecoverit, joihin muotoilin tuota terävää tonttukenkä-kärkeä. Hahah. Kengässä olevat kuviot on tehty softiksesta ja kankaasta ja liimattu kontaktiliimalla paikoilleen. En ole varmaan ikinä olllut näin ylpeä tekemistäni showcovereista. Toivottavasti ne myös kestävät.





Sivussa roikkuvista pusseista olisi minut ollut syytä tehdä proto, koska noin kolmiuotteisten asioiden ompelu oli ihan hurr durr meininkiä omala osaltani. Luulin, että osaisin, ku olen sentään tehnyt ne jo aiemmin, vaikkakin todella huonosti. Kyllä ne ajavat asiansa. Plus aiempaan asuun jätin tekemättä pusseissa kiinni olevan ja sopivasti haaruksien edessä olevan mysteerisen kangaslipareen. Kuvaa ei ikävä kyllä ole, kun se kurja ei suostunut pysymään paikoillaan kakoilla neppareilla. Ompelen sen käsin kiinni, kunhan pääsen sellaiseen tilanteeseen.

Ja sitten tuo aluupuku. Voi sinua aluupuku. En lopulta thenyt aluupukua itse saumoitetusta kankaasta, vaikka siitä sainkin jo housut tehtyä. Totesin kuitenkin että le fu~ se on ihan syvältä ja vastaan sattui onneksi kävelemään juuri sopivaa kangasta! Kangas oli sisustuskangasta ja maksoi 25€ metri ja sitä oli ihan saatanasta ommella. Tein sen myös viimeisenä, aamulla kello kuusi ilman minkäänsortin yöunia, joten laatu nyt on vähän sen mukainen, kun en mitään saumoja esim. yliluotellut. Sentään ehdin silittää kaikki saumat auki! Mutta istuu yllättävän hyvin ottaen huomioon, että se on tehty hyvin vähäisessä ajassa.
Asu about heitetty päälle ja kaikki repsottaa ja ilmeeni kertoo enemmän kuin mitkään sanat ikinä.
Jos tunnen itseni lauantain-aamuna jotenkin erityisen rumaksi Cielo päälläni niin saatan jopa olla laittamatta sitä. Mutta oletettavasti, vaikka rumalta tuntuisi ja näyttäisi, niin vetäisin sen kuitenkin päälleni, koska tämä on jo minulle todella tärkeä juttu sarjan ja hahmon puolesta.

Hajoan varmasti tuota peruukkia päähän kiinnittäessäni. Pitää ajella niska- ja pulisontikarvoja pois, sekä mahdollisesti liimata tuo peruukin reuna päänhakaan iholiimalla, koska tuo hirviö painaa ihan hirvittävästi. Mizunon ja Judalin peruukkienkaan painot eivät vedä vertoja tälle.


Tällä hetkellä vähän väsyttää liikaa ja ottaa päähän tuo Cielon peruukki. Toivon mukaan se johtuu vain väsymyksestä ja huomenna matkaan lähtiessämme olisin jo paremmassa hapessa. Asiaa ei auta se, että pääsen maanantaina heti suoraan junasta opettamaan seitsemäsluokkalaisille kuvataidetta.

Oujee näillä mennään. Toivottavasti tulee mukava coni!

- Woodi