tiistai 23. tammikuuta 2018

UV-Hartsi! Jännäe!

Moi!

Nyt ollaan jännän äärellä. En tiedä mistä moinen idea iski, mutta päätin että haluan tutustua UV-hartsiin. Tutkailin asiaa netin kautta ja löysin Suomesta nettikaupan, joka myi kyseiseen hommaan sopivia värmeitä. Vaikka ulkomailta tulee tilattua kaikenlaista roinaa niin en vielä uskaltaisi alkaa hartsia tilaamaan, jos en tietäisi esim. mikä on luotettava merkki.

Työpiste!
Pahoittelen jo valmiiksi sitä, että osa kuvista on niin tolkuttoman huonoja. Minulla on käytössäni vain puhelimen kamera ja töissä on mennyt aina niin pitkään, etten ole saanut kuvia päivänvalossa kuin yhtenä päivänä tosi nopeasti. Jihuu.

UV-hartsi on tietyin tavoin helpompaa kuin perinteisen hartsin kanssa leikkiminen, mutta alkuun pääseminen vaati vähän enemmän pääomaa. Tilasin http://hopeasavi.fi/home.php?cat=276 sivulta purkillisen UV-hartsia, pari purkkia erilaista siihen sopivaa väriä ja monta erilaista muottia ihan vaan koska voin.

Ja ohjeetkin tuli suomeksi mukana!!! Pidän!!

Muotti on hyve

Tämän lisäksi jouduin tilaamaan UV-uunin, jota yleensä käytetään kynsitaiteessa UV-valossa kovettuvien lakkojen kovettamiseen. UV-uuni on oikein sopiva tähän hommaan kokonsa vuoksi sekä sen takia, että varsinkin näin talvella aurinkoa ei täällä pohjoisessa hirveästi näy.

LAAA!!

UV-uunin ohjauspaneeli

Tässä seuraavassa esittelyssä mähkin vähän millaista jälkeä UV-hartsilla saa aikaan, mitä hyviä ja huonoja puolia siinä ehkä on.

UV-hartsin idea on siis se, että se kovettuu vasta UV-valossa, eli ultaviolettivalossa. UV-hartsi on näin siitä kätevää, että siihen ei tarvitse sekoittaa kovetetta, vaan litkua voi velloa ja värjäillä niin kauan kuin haluaa ennen UV-valoon työntämistä. Tämän lisäksi UV-hartsi ei ole läheskään yhtä ärtsyä kuin polyuretaanihartsi, joka ärsyttää hengitysteitä ja pistelee silmissä, jos ilmastointi ei pelaa. Haiseekin törkeen pahalle. UV-hartsilla ei ole samoja ominaisuuksia paitsi, että se saattaa märkänä ärsyttä ihoa.

Muovikuppi, missä hartsi ja väri on sekoitettu, sekä itse muotti ja siihen valutettu mössö
TUOMIOPÄIVÄ

Oma taktiikkani oli kaataa hartsia snapsilasiin sopivan verran (ensin kaadoin vettä muottiin, sitten kaadoin veden kuppiin ja katsoin, miten paljon nestettä muottiin tarvitaan), sekoittaa tarvittaessa siihen väriä (mitä enemmän, sitä peittävämpi pigmentistä tuli) ja valuttaa se oikeaan muottiin. Muotti UV-uuniin, joka laitetaan ajastimella 3 minuutiksi päälle ja VOILA!! Hartsi-kivi on syntynyt!

Lopullinen kive! 

Ensimmäisten testien kohdalla käytin paljon punaista väriä, jolloin lopputulos oli tosi nätti ja mahdollisia kuplia ei edes näe pigmentin seasta ellei oikein tihrusta.

Kokeilin erilaisia määriä väriä, sekä testasin laittaa kahden hartsi-kerroksen väliin erilaisia pahvista/paperista leikattuja muotoja (paperiset oli mod podgella tosin sealattu). Tutojen ohjeiden mukaisesti laitoin yhden hyvän kerrokset hartsia muottiin, mutta en täysin täyteen. Ensimmäisen hartsi-kerroksen päälle sujautetaan muodot ja homma laitetaan uuniin. Kovettumisen jälkeen laitetaan vielä ohut kerros hartsia, niin muodot jäävät varmasti sinne väliin :) Aluksi kokeilin laittaa muotoja yhden kerran kovetetun hartsin päälle, mutta silloin ne liikuskelivat ja niiden alle jäi helpommin ilmakuplia. Pitää tuota skilliä vielä parannella.

"Kalat menossa uuniin" eli muotoja kahden hartsi-kerroksen välissä.
Useampi kokeilu vierekkäin, siellä lilluu

Kun itse hartsille tarkoitettua väriä oli testailtu tarpeeksi halusin kokeilla, saisiko perus akryylivärillä hartsiin sopivan värin. Polyesterhartsi on sen verran ärtsyä, että käsittääkseni se usein tuhoaa tavalliset maalit ja pigmentit? Itse totesin, että akryyli ei sekoitu UV-hartsiin yhtä hyvin kuin virallinen väriaine, mutta se saattaa vain johtua akryylivärin paksummasta koostumuksesta verrattuna UV-pigmenttiin. Lopputulos oli kuitenkin sen verran kiva, että jos ei oikeaa väriä oikeilla UV-hartsiväreillä saa aikaan niin ei iske paniikki.


Väri mitä itse käytin värjäilyyn

Pinkillä akryylivärillä värjättyjä kivejä 

Kaikkea testailua varjosti se, että osaan kivistä jäi ilmakuplia. Polyesterhartsissa yleensä tarpeeksi kun muottia koputtelee niin kuplat yleensä lopulta nousevat pintaan. UV-hartsi tuntui olevan sen verran paksua, että koputtelu ei oikein toiminut. Löysin kuitenkin netistä erilaisia ehdotuksia miten niistä pääsisi eroon ja päätin tesmailla. Sekä lisäsin yhden oman ideani...

Söpö mutta WHAT ARE THOOOOOOSE little air bubble shits!! 

Kuplien hävittämisessä olennaisessa osassa on lämpö ja näin ollen kokeilin seuraavia tekniikoita: tulitikku, kuumailmapuhallin ja SAUNA! Tuli jänniä tuloksia, koska myös sillä, missä vaiheessa hartsi lämmitetään, näytti olevan merkitystä.

Ylipäätään oli hyvä, jos sekoitusvaiheessa ei ihan vetele hartsia ympäri kuin taikinaa, vaan sekoittaa värin mukaan varovasti hammastikulla. Itsehän aluksi vetelin kertakäyttölusikalla koko hoidon ihan ympäri ja kuplainvaasio oli varma.

Tulitikulla yritin jo ensimmäisten yritysten kohdalla saada kuplat veks, mutta siinä oli vähän vaihtelevia tuloksia. Pitäisi ehkä hankkia pitkävartinen sytytin, jolloin se tikulla vekslaaminen jäisi vähemmälle? Välillä se tuntui toimivan, välillä ei yhtään ja välillä nokea joutui hartsiin ja jouduin sitten sitä kalastamaan kivistäni. Vedin siis tulitikulla muotissa olevan hartikerroksen yli ja kyllä se ylimmät kuplat sai poksahtamaan, että ei kyllä turhaa hommaa sekään ollut.

Tulitiku


Kuumailmapuhallin toi myös ristiriitaisia tuloksia. Kun lämmitin hartsin vasta muotissa, se toi osan kuplista ylös muttei kaikkia. Tämän lisäksi kuplat jäivät jostain syystä kiven pohjaan? Sen sijaan kun lämmitin hartsia kuumailmapuhaltimella jo sekoituskupissa niin se toimi jo tehokkaammin. En ole ihan varma mihin sekin perustui, mutta parempi lopputulos siitä tuli.

Kuumailmapuhallin muotissa lämmitettynä

Myös muovikuppi otti osumaa kuumailmapuhaltimesta

Lopuksi kokeilin laittaa yhden viimeisen satsin SAUNAAN sitä lämmittäessäni ja herrajumala katsokaa, millainen kauneus siitä kivestä tuli! Hartsi oli mennyt täysin kirkkaaksi kupissa ja kaadoin sen muottiin, jolloin sinne ilmestyi pari ilmakuplaa mutta ne pystyi onkimaan pois hammastikulla. Saattaa olla, että kun hartsi lämpeni pikkuhiljaa ja tasaisesti niin kuplatkin lähtivät, mutta onhan lopputulos sen verran muista eroava etten edes tiedä, mitä siellä saunassa tapahtui :D Uskoisin, että saman efektin saa aikaan esim uunissa.

HÄH???

miten???

Alla vielä vertailuja jossa ei-lämmitetty hartsi, kuumailmapuhallettu, tulitikulla lämmitetty ja 'saunottu' :D Hajoon vieläkin ehkä näille tuloksille liikaa, mutta ainakin tuli kokeiltua. Pitänee jatkaa tutkimuksia...

Tuloksia
Tuloksia eri valonsuunnalla


Lopuksi kokeilin vielä muottia, joka ei olisi läpinäkyvä. Kaikkiin aiempiin olin päässyt läträämään hartsia tilaamiini läpinäkyviin valmis-muotteihin ja pitihän sitä päästä umpinaiseenkin kokeilemaan. Olin tehnyt silli-muottiaineeseen muotin ja lämäytin sinne keltaisella akryylimaalilla värjätyn hartsin. Ei mennyt kovin hyvin.

KUKKUU
Päätin kokeilla, josko muotti toimisi UV-hartsille tarkoitetun väriaineen kanssa. Ehkä kyse oli vain huonosta väristä joka sekoitti koko hoidon? Ei ollut. Hartsi oli kovettunut vain päältä ja sisältä se oli ällöttävää pöperöä.

HARTSI-PUDDING

Kokeilin vielä lopuksi sellaisella hartsi-satsilla, jossa oli vain vähän väriainetta ja näin siitä näki hyvin läpi. Se vähän auttoi, mutta jäljestä tuli epätasainen ja muotin puoli jäi hiukan limaiseksi.

O...kei?
Eli UV-hartsia ei voi suositella, jos ei ole mahdollisuutta käyttää läpinäkyvää muottia. Käyhän se kyllä järkeen, että jos ne UV-säteet eivät pääse hartsin joka puolelle, niin eihän se kovetu. Ikävä huomata tämä ja rajoittaa kyllä aineen käyttämistä, mutta läpinäkyviä muokattavia muotteja odotellessa I guess! Onneksi valmismuottejakin on niin monenlaisia.

UV-hartsi on kyllä kätevää ainetta ja aion kyllä jatkossakin käyttää sitä mahdollisuuksien mukaan kivien ja vastaavien tekemiseen, varsinkin kun nyt värkit ja uunit on hankittu.


Tiivistettynä:

Plussat
+ Nopea
+ Melko helppo
+ Turvallisempi
+ Tulee nättiä

Miinukset
– Ei ei-läpinäkyviä muotteja :((((
– Kuplat piinaavat minua?
– Niin pienet ja hintavat purkit ;;__;; ei mitenkään halpaa leikkiä

Loppuun vielä kuva joistakin valmistuneista kivistä :)

Toivottavasti tästä oli hyötyä muillekkin kuin itselleni! Nyt pitäisi kai jatkaa Frostin cossia eikä leikkiä vain tällä, hubs.

- Woodi

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Le Cosplay-Vuosi 2017

Moi moi!

Vuosi 2017 puksutti loppuun kuin juna ja hups, sinne meni monta kuukautta johon cosplay ei sisältynyt juurikaan millään tavalla. Edellisessä postauksessa taisin leveillä, että oi että kun ei ole enää koulua niin nyt voi mennä miten huvittaa ja tehdä paljon asuja loppuun. Noh, sainkin töitä toiselta paikkakunnalta, joten muutto ja ylipäätään koko elämäni suuri muutos veivät koko loppusyksyn mukanaan, hui kauhia.

Vaikka loppuvuosi meni nyt noin harakoille cosplayn osalta, oli vuosi noin muuten oikein muikea. Tein neljä täysin uutta asua ja yhden keräsin kaupan hyllyiltä (ja no... stailasin peruukin toki)

Naisrosvo-Robin, D VA, Akne, Sai & Goku. Muut kuvan selfieitä, paitsi Gokun kuva by Kis

Conien lukumäärä väheni jonkin verran, kun en jaksanut juosta kaikenmaailman kissanristiäisissä Oulussa, jolloin esimerkiksi Matsucon ja Kummacon jäivät välistä. Sen sijaan kävin parissa tapahtumassa, joista en ikinä jaksanut tehdä blogimerkintää. Yhteensä kävin kuudessa tapahtumassa, luojan kiitos.

Vuoden 217 ensimmäisenä tapahtumana oli tietenkin Desucon Frostbite, joka jälleen oli myös kisacon. Robin ja naisrosvot pääsivät siis turreilemaan. Tapahtumaa edelsi intensiivinen kuvunteko ja harjoittelu, vaikka höpö esitys olikin. Ja vaikka kisaan lähdettiin vaan sillä, että formaatti oli esitykselle sopiva, niin oli se mukava saada positiivinen vastaanotto ja toinen sija!


Vaihteeksi eri kuva! Kuvaaja: Tytti Levänen. Fukka edelleen söpö Juhana ja Rorune Pikku-John 

Samana iltana vielä pöllöilimme Saiyuki-ryhmänä kasuaaleissa vaatteissa, joten kaikki aika hyödyksi! Aika hyvin tämä kompensoi sitä, että sunnuntaina en laittanut päälle asua ollenkaan.

29 heinäkuuta Rovaniemellä järjestettiin Mushucon, missä menin taas käymään. En kirjoittanut ikinä tästä blogiin, koska suoraansanottuna tuon conin jälkeinen aika oli niin hiton kiireistä ja stressaavaa, että en yhtään ihmettele. 

Oshiete! Galko-chanin Ojou pääsi kierrätykseen, kun halusin jonkun helpon asun

Tämä toista kertaa järjestetty Mushucon oli kyllä edeltänyttä jo suuri loikka eteenpäin ja itselläni oli oikein mukava päivä! Toivottavasti tapahtuma järjestetään kolmannenkin kerran ja vielä upeampana!

Kesälle asettui jälleen Desucon, mihin en millään ilmeellä saanut aikaiseksi uusia pukuja ja näin ollen kierrätin Shugo Charan Amulet Heartia uuden aurinkolipan ja sydämen voimin, sekä Baccanon Jacuzzia. 

I wont hesistate, bitch! Kuvasi: Rorune

Sen sijaan Desuconiin valmistumaton Cruiser!D VA valmistui sopivasti Animeconiin, vaikka pääsinkin käyttämään asua vasta sunnuntaina. D VA onkin vuoden asuista ainoa, jolla ei ole nostalgia-arvoa vaan koko asukokonaisuus julkaistiinkin vasta toukokuussa, hih. D VA on myös ainoa asu, joka ei ollut osa mitään ryhmää, oho.

Jos Desuconiin en ehtinyt tehdä yhtäkään uutta asua, niin Traconiin tein kaksi! Kohtuullisen yksinkertaisia, mutta silti. Lauantaina ninjailtiin Naruto-ryhmänä ja sunnuntaina saimme vihdoin aikaiseksi Ranma-ryhmän ja siihen kuuluvan esityksen! Oli kivaa kisata jopa näin monessa esityksen sisältävässä kisassa ja jopa PÄRJÄTÄ molemmissa! Hiii!

CONFESSION- or not!!! Kumasi: Rea Rautamies
Näytti vähän, että Tracon jäisi vuoden viimeiseksi coniksi, mutta kävin minä sentään vielä yhdessä. Blogiinhan tästä ei ikinä mitään juttua tullut... Chibicon piti jälleen käydä kokemassa, koska aiemmin tapahtuma on ollut Oulun leveyspiirien parhaimmistoa. Nytkin tapahtuma oli oikein mukava, mitä nyt cosplay-kisa oli hämmentävää seurattavaa. Kierrätin tapahtumassa D VAa ja sain ihailua Overwatch-jonneilta.

Fukan Ahiru-chan koki sammmakko-invaasion!
Olen tässä vuodessa todella tyytyväinen siihen, että osasin cosplayssa keskittyä tiettyihin asioihin ja ottaa chillisti silloin, kun tarvii. En puristanut pakosta asujan valmiiksi vaan tein ne aika rauhallisella tahdilla. Keskityin tarpeeksi esityksiin ja asuihin, mutten laiminlyönyt omaa jaksamista tai muuta elämää. 

En myöskään juossut kaikenmaailman kissanristiäisissä ja pikkuconeissa, vaan vain niissä, mihin oikeasti jaksoin ja mihin huvitti mennä. En myöskään pakottanut asua päälleni esimerkiksi Frostin sunnuntaina tai a-conin lauantaina, vaan menin suosiolla siviileissä, kun olo oli sellainen.

Vähän harmittaa, kuinka monta aloitettua asua jäi kesken, mutta kyllä sitä ehtii. Tällä hetkellä työstän sekä Frostiin, että Umiconiin tulevaa asua ja muutenkin suunnittelen tulevan vuoden asuja. Melko löyhästi kuitenkin, koska ylipäätään tulevat conit ovat vielä epävarmoja.

Sauva tekeillä!
- Woodi